Ensimmäinen Guitar Hero oli vuonna 2005 ilmestyessään todellinen jymypaukku pelimaailmalle. Innovatiivinen pelimuoto ja visuaaliset ratkaisut veivät musiikkipelit täysin uudelle tasolle, avartaen samalla kaikkien peliteollisuudessa työskentelevien ajatusmaailmaa pelaamisen mahdollisuuksista.

Hienointa Guitar Heroissa on tietysti sen mukana tuleva muovinen kitaraohjain, jolla pelatessa voi viimeinkin tuntea nousevansa tähdeksi esiintymislavalle. Musiikin mukana soittaminen tuo erityisen fiiliksen menoon ja meininkiin, erityisesti nuottien ja rytmien sattuessa kohdalleen jatkuvalla syötöllä.

Guitar Heroa ja muita rytmipelejä pelatessasi voit rytmitajusi lisäksi havainnointikykyä sekä yhteistyötaitoja kanssapelaajiesi kanssa. Kuka vielä sanoo, ettei pelaaminen ole kehittävää ja sosiaalista? Löytyypä Guitar Hero –pelaajien keskuudesta myös niitä, jotka ovat lopulta vaihtaneet muovisen ohjaimensa oikeaan soittimeen nimenomaan innostavan pelimuodon myötä.

Pelisarjan tie oli kuitenkin hyvin rikkonainen, sillä viiden vuoden aikana pelejä loi yhteensä neljä eri pelikehittäjää: Harmonix, Neversoft, Budcat Creations ja Vicarious Visions. Pelikehittäjien ja –julkaisijoiden tasossa voitiin huomata huimia eroja, ja osa Guitar Heroista jäikin hyvin pienen yleisön pelattaviksi. Näitä olivat erityisesti tiettyihin yhtyeisiin, kuten Aerosmithiin tai Van Haleniin keskittyneet versiot.

Yleisesti parhaana kitaraohjaimella pelaaville suunnattuna versiona voidaan pitää pelisarjan kolmatta osaa, vuonna 2007 julkaistua Guitar Hero III: Legends of Rockia. Myöhemmät versiot laajenivat kitaraohjaimen lisäksi myös muihin soittimeen, jota jotkut pitävät myös suurena virheliikkeenä pelisarjan menestyksen kannalta. Pelisarja lopetettiin toistaiseksi vuonna 2010 vähäisten myyntilukujen seurauksena.